On kevätpäiväntasauksen aika. Yö ja päivä ovat samanpituisia, maailma on hetken tasapainossa. Luonto alkaa heräilemään talvihorroksesta ja uusi kasvukausi on alkamassa.
On aika juhlia kevättä, sen hedelmällisyyttä ja valon lisääntymistä, uuden alkamista. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Kevätpäiväntasaus muistuttaa meitä uudesta alusta, mutta myös kiitollisuudesta mennyttä, pimeän aikaa kohtaan. On aika valmistautua sekä uuteen kasvukauteen, jonka voit huomata luonnossa pikkuhiljaa alkaneen, mutta myös omaan sisäiseen kasvuun, jolle alkava kevät on otollista aikaa. Miten sinä haluat uudistua? Mitkä osa-alueet elämässäsi tarvitsevat huomiota? Miten saada omaan elämään tilaa kasvulle, sekä hedelmällisyyttä ja positiivisia asioita?
Vietä kevätpäiväntasausta luonnossa, tervehtimällä aurinkoa ja sen energiaa. Aisti luontoa ja kevään saapumista kuunnellen, haistaen ja koskettaen, sekä tuntien valon ja energian. Kevätpäiväntasauksen elementti on ilma, joka symboloi loogisuutta ja ajatuksia. Tunne tuulenvire kasvoillasi ja anna sen puhdistaa mielesi niin, että sinun on helppoa ja selkeää kulkea omaa polkuasi.
Hyödynnä kevätpäiväntasauksen energiaa tekemällä kevätsiivous mielen lisäksi myös kotona, ja poista sieltä kaikki turhat tavarat ja vaatteet. Tehosta siivousta puhdistamalla ja siunaamalla kotisi vanhoista energioista, ja vahvista kevään energiaa käyttämällä kukkaistuoksuja suitsukkeissa ja tuomalla tuoreita kukkia kotiin (kts. https://www.riikkalaakso.fi/miten-puhdistaa-kodin-energiat/ ). Nyt on myös aika tehdä kevään ensimmäisiä istutustöitä. Vaihda huonekasvien mullat, sekä kylvä yrttejä ja ituja, piristämään keittiötä sekä ruokia. Näin juhlistat kevätpäiväntasausta sekä hyödynnät sen tuoman energian.
Ihanaa alkavaa kevättä, sekä voimaa ja valoa juuri sinulle.
”Ja tässä Ronja nyt oli, hän oli syöksynyt päätä pahkaa kevääseen. Kaikkialla hänen ympärillään oli niin ihanaa, se täytti hänet kokonaan ja hän huusi kuin lintu korkeasti ja kimeästi, kunnes hänen täytyi selittää Birkille.
– Minun oli huudettava keväthuuto, muuten halkean. Kuuntele! Kuulet kai kevään!
He olivat hetken hiljaa ja kuuntelivat miten heidän metsässään vihersi ja suhisi ja mörisi ja lauloi ja lorisi. Kevään villi, raikas laulu kaikui kaikkialla, kaikissa puissa ja kaikissa vesissä ja kaikissa vehreissä pensaikoissa.
– Minä oikein tunnen, miten talvi valuu yltäni, Ronja sanoi. Pian olen niin kevyt, että voin lentää.”
-Astrid Lindgren, Ronja Ryövärintytär 1981-
